Klubin perustaminen 1984

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.

Niin alkoi Kalajoen Rotaryratas pyöriä

 

Vuonna 1984 Sotkamossa osallistuivat Kalajoen Rotaryklubin edustajat Juha Petäistö, Jussi Kiiveri, Väinö Huitu, Lasse Kärjä, Hannu Isopahkala ja Heikki Santaholma Rotarien piirikokoukseen ensimmäistä kertaa. Klubi oli aloittanut epävirallisen toiminnan, ja klubin jäsenyysanomus oli Pohjoismaiden toimiston johtajan Nils Kågströmmin pöydällä odottamassa esittelyä Rotary Internationalin hallitukselle. Toiminta oli saatu järjestykseen ja Kalajoen klubin rotaryratas pyörimään.

Tästä matkasta muistetaan Rolf Klärich. Hän oli loistava puhuja. Toista hänenlaistaan persoonaa ei ole, ja hänen karismansa oli aivan uskomaton. Rolle Klärich liittyi Oulun Merikosken klubiin 1952 perustajajäsenenä. Piirigovernööriksi hänet valittiin 1959 ja Rotary Internationalin (RI) presidentiksi 1980 ensimmäisenä suomalaisena maailman presidenttinä. Rotaryn kaikkien aikojen merkittävin humanitäärinen ohjelma Polio Plus käynnistyi 1987. Tavoitteeksi oli asetettu polion taltuttaminen maailmasta vuoteen 2005 mennessä, jolloin Rotary täytti 100 vuotta. 1980 luvun lopulla klubikokouksissa kiersi Rollen possu, johon rotaryveljet laittoivat kolikkonsa. Rolle on jäänyt kaikille rotareille mieleen Polio + projektin palavana puolestapuhujana. 

Piirikuvernööri Yrjo Liimataisesta alkoi klubimme historia. Yrjö Liimatainen soitti allekirjoittaneelle Kalajoelle ja kysyi, että alkaisinko tutkia mahdollisuutta perustaa Rotaryklubia Kalajoelle. Silloin ei ollut internettiä, enkä heti syventynyt Rotary järjestön aatteeseen. Rotarytoiminta jokaviikkoisine kokouksineen oli minulle täysin uusi asia ja kieltäydyin, koska työ vei päivittäisen ajan.

Rotary on kuitenkin päättäväinen, ja vuoden kuluttua soitti Eero Yrjönen – seuraava piirikuvernööri. Sovin hänen kanssaan tapaamisen Oulussa heinäkuussa 1983 ja lupasin tutkia miten rotarytoiminta otettaisiin vastaan Kalajoella. Suhtautuminen Rotaryyn oli myönteistä ja se antoi uskoa jatkaa. Ylivieskan klubi päätti ryhtyä kummiksi, ja presidentti Veli Honkola lisäsi perustamishommaan kierroksia. Veli Väinö Väiski Oksanen tuli mukaan, ja hänellä oli ratkaisevan vankkaa kokemusta sekä paikallistuntemusta. Klubin perustaminen edellytti 20 henkilön sitoutumista, ja nämä 20 veljeä paaluttivat perustan Kalajoen Rotaryklubille 25. tammikuuta 1984 pidetyssä perustavassa kokouksessa. Kokouksen puheenjohtaja oli Martti Pälvimaa Yliviekasta, ja mukana oli myös Juhani Nevala Ylivieskan klubista.

Vaikka perustamisurakka olikin kaikkine sääntöineen ja yksityiskohtineen aikaa vievää puuhaa, niin en muista kokeneeni sitä kovinkaan rankaksi. Sähköposti tosin olisi ollut merkittävä apu verrattuna Facit merkkiseen kirjoituskoneeseen. Rotaryveljen perustajajoukko täydensi toinen toistaan, ja sen keskuuteen muodostui hyvä yhteishenki. Klubi alkoi muotoutua kalajokisten näköiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että suuressa maailmassa oli omat tavat, ja me teimme täällä omien periaatteiden mukaan.

Allekirjoittaneella oli kunnia tulla valituksi ensimmäiseksi presidentiksi. Presidenttikauteni loppui kuitenkin lyhyeen kun työpaikkani muuttui Parkanoon. Väinö Huitu oli valittu 2. presidentiksi, ja klubi siirtyi hänen komentoonsa viikonlopun varoitusajalla.

Charter–juhla pidettiin 22. syyskuuta 1984. Se oli arvokas tilaisuus perustajajäsenille ja puolisoille. Charter-kirjan luovutti piirikuvernööri Matti Raustia. Puhujina olivat Veli Honkola kummina ja Eero Yrjönen past - kuvernöörinä. Perustamisoperaatio oli siis ajoittunut kolmen kuvernöörin kaudelle.

Vallanvaihdot ovat aina olleet rotaryvuoden kohokohtia, joista on jäänyt paljon muisteltavaa ja hyvä mieli. Rouvat eivät vielä silloin tienneet kuinka hauskoihin vallanvaihtojuhliin he myöhemmin joutuvat rotarymiehiään kuskaamaan. Vallanvaihdossa käytettävä Veli Reijo Savelan kaksipäinen vihta on aivan mainio oivallus. Veli Eero Laukkasen sorvaama presidentin nuija sisältää puumateriaaliin puetun henkilökohtaisen tarinan. Se on arvokas ja korvaamaton muisto yhden vuoden työstä veljien veturina. Se luovutetaan presidentille sen jälkeen kun tämä on luovuttanut presidentin vitjat uudelle presidentille.

Erilaiset projektiluontoiset tapahtumat maustavat toimintaa klubikokousten lisäksi.

Mielenkiintoinen juttu oli tervan poltto Pleunassa. Tervahauta tuotti parikymmentä litraa puhdasta tervaa, ja se vaihtui sitten rahaksi eniten tarjoavan kanssa tehdyllä kaupalla. Mestareina olivat Tuomo Heikkilä ja Heikki Ruhkala. Pysyvää talkoorakentamista edustaa Pleunan laavu, jonka organisoi Reijo Savela. Pleunan linnunlaulusta veljesjoukko huolehti Eero Laukkasen organisoidessa kymmeniä linnunpönttöjä alueelle.  Halkojakin hakattiin useampana syksynä veli Reijo Savelan johdolla kunnes joku varasti talven aikana koko pinon.

Muistoissamme elävät myös ajasta ikuisuuteen siirtyneet veljet Vesa Ainali, Risto Nuutilainen, Jukka Junkala ja presidentit Pertti Pera Suviola, Pekka Kärjä ja Martti Palovaara.

Rotarytoiminta on meidän harrastuksemme ja viikkokokous on yhteisömme. Aika muuttaa olosuhteita kaikkien osalta, mutta siitä huolimatta klubikokous on paikka johon voi aina tulla tervetulleena.

Kalajoella 7.3.2012

 

Heikki Santaholma

Charter jäsen

Kalajoen Rotaryklubin 1. presidentti